Ruotsin Geologisen tutkimuskeskuksen (SGU) mukaan Ruotsin kaivosteollisuus teki viime vuonna kaikkien aikojen ennätyksen: maassa louhittiin 61,5 miljoonaa tonnia malmia. Aiemmat huippulukemat olivat 1970-luvun alusta, jolloin tuotettiin 55 miljoonaa tonnia malmia. Ennätyslukuja ovat edesauttaneet erityisesti Bolidenin kuusi miljardia kruunua maksanut Aitikin kuparikaivos ja LKAB:n rautamalmikaivos Kiirunassa. Ensin mainittu Aitik on nykyisin Ruotsin suurin kaivos, jonka laajennus valmistui vuosi sitten ja jonka tarkoitus on kolmen vuoden sisällä tuottaa 36 miljoonaa tonnia malmia.
Kaivos- ja mineraalijalostusteollisuuden investointien on tänä vuonna arvioitu kasvavan 12-22 prosenttia. Suurin tämänhetken laajennushanke, 13,6 miljardia kruunua, on Kiirunavaaran rautamalmikaivoksen laajennus.
Koko Kiirunan keskusta siirretään rautamalmikaivoksen laajennushankkeen tieltä.
Uusia kaivoshankkeita kaavaillaan synkkien työttömyyslukujen paikkakunnille, ja avautuessaan niiden odotetaan synnyttävän työpaikkoja myös muualta muuttaville. Alan työllisuus onkin jo nyt parantunut tuotantolukujen kasvaessa. Viime vuonna ala työllisti 5180 henkeä: vastaavaan lukuun yllettiin edellisen kerran vuonna 1993. Kaivosteollisuus onerityisesti Norlannin sisämaassa talouden merkittävin moottori.
Ruotsin kallioperä on osa Barentsinalueen malmikriittistä vyöhykettä ja sitä pidetään yhtenä maailman lupaavimmista alueista uusien malmilöydösten osalta.
Maan geologisen potentiaalin, pitkälle kehittyneen infrastruktuurin ja edullisen energian lisäksi maan kilpailukykyä lisäävät korkea tekninen osaaminen ja hyvin koulutetut asiantuntijat. Ruotsalainen kaivosteollisuus ylpeilee modernilla ja ympäristön huomioivalla, automatisoidulla ja prosessiohjatulla tekniikallaan, jonka ansiosta verrattain kalliista työvoimasta saadaan paljon irti. Samalla alan insinöörejä ei ole riittävästi tarjolla asiantuntijatehtäviin.
Ruotsin hallitus on varannut määrärahoja maan mineraalivarannon moderniinpaan kartoittamiseen. Näin halutaan synnyttää suuri määrä uusia kaivoksia tulevien 15 vuoden aikana ja myös hyödyntää harvinaisempia, kulutuselektroniikkaan tarvittavia ns. hi tech-metalleja, joiden saanti EU:ssa halutaan turvata, koska Kiinan uskotaan lopettavan niiden viennin kotimaan kysynnän kasvaessa.
Aineisto: FinSve Magazine
