Melkein puolentoista vuoden hiljaiselon jälkeen, globaalit teräsmarkkinat heräsivät eloon kolmisen viikkoa sitten. Vaikka kerta toisensa jälkeen Kiina-analyytikot ja minä olemme varoittaneet, että Kiina käyttää ’liikaa’ terästä – tulee tämä asia näköjään aina yllätyksenä markkinoille. Rautamalmin SBB-spothinta on noussut 150% vuoden sisällä ja eilen Japanissa tehty ensimmäinen malmisopimus on hinnaltaan 90% korkeampi kuin edellisvuonna. Euroopassa jotkut terästehtaat uskoivat vielä kuukausi sitten, että hintanousu olisi 20-30% !? Koksi- ja hiilihinnav ovat myös tuplautuneet vuodessa. Näin ollen esim. eurooppalaisten terästehtaiden on pakko nostaa tuotteiden hintaa ainakin noin 150 euroa tonnille pystyäkseen jatkamaan saamaa tappiovauhtia kuin viime vuonna. Teräskulutuks Euroopassa on nyt ennustettu nousevan 12% vuonna 2010, mutta siitä suurin osa keskittyy Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Euroopalla kuitenkaan ei ole enää mitään ’sanottavaa’ terästen tai raaka-aineiden hinnoittelussa. Kiina, Japani, Intia ja Brasilia määräävät hinnat ja Eurooppa seuraa – EU on tänä päivänä marginaalinen tekijä maailman teräsmarkkinoilla. Kiinan kasvu viime vuonna oli n. 70 miljoonaa tonnia ja tänä vuonna kasvu on vieläkin isompi – nämä luvut ovat siis vuosittaisia kasvulukuja edellisvuoteen verrattuna. Joulukuussa ennustamani 20% hinnannousu on osoittautumassa liian vaatimattomaksi. Nykyisellä vauhdilla tulemme eräissä teräksissä saavuttamaan 50% hintanousun alhaisemmilta tasoilta jo kuukauden sisällä. Hintojen nousun takana on raaka-aineiden lisäksi se tosiasia, että Euroopan hintataso on ollut niin alhainen, että tänne ei käytännössä ole tuotu terästä viimeisen neljän kuukauden aikana. Kiinasta, Venäjältä ja Etelä Amerikasta ei ole kannattanut tuoda terästä Eurooppaan ja kun historiallisesti tiedämme, että EU:hun pitää tuoda n. 20-30% sen käyttämästä teräksistä niin syntyy alijäämä. Teräsvarastot ovat myös alhaiset ja kuluttajat ovat tunnetusti EU:ssa pitkälle jättäneet itsensä tuulen viemäksi – siinä uskossa, että tilauksia ehkä ei tule, niin ei myöskään olla ostettua terästä.
Loppu syksy on sitten taas uusi tarina, mutta koska eräistä teräslaaduista on nyt syntymässä puutetta , niin ensi talven ennustaminen on tällä hetkellä yhtä vaikea kuin tämän talven lumitilanteen ennustaminen. Suurin toivo ’pessimisteille’ on Kiinan romahtaminen – silloin tietysti tulemme alas ja kovaa. Pessimisti ovat vaan olleet väärässä viimeiset viisitoista vuotta, joten en nyt jaksa uskoa heitä vaikka yrittävät toistaa tuomionpäivän saarnausta vuosi toisensa jälkeen.
Suosittelen, että otatte tämän huomioon tarjouslaskennassa ja ja budjettien korjauksina.
Gustav Kranck
